Kuulo on tärkeä aisti. Sen avulla voimme olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa ja havainnoida ympäristömme ääniä. Kuulon heikkeneminen estää joitakin ääniä kulkeutumasta aivoihin asti, mikä vaikeuttaa puheen ja ympäröivän äänimaailman tulkintaa. Kuulon heikkenemisen syyt voivat vaihdella, samoin sen aste. Usein yhdistämme kuulon heikkenemisen ikääntymiseen, mutta myös monet nuoremmat kärsivät kuulo-ongelmista. Itse asiassa noin puolet kaikista, joilla on kuulon heikkeneminen, on alle 65-vuotiaita.

Kuulon heikkenemistä on 2 päätyyppiä: johtumishäiriö (konduktiivinen kuulonalenema) ja sensorineuraalinen kuulonalenema (sisäkorvaperäinen kuulon heikkeneminen). Johtumishäiriössä jokin ulko- tai välikorvassa estää ääntä johtumasta sisäkorvaan. Esimerkkejä johtumishäiriöstä voivat olla vaikkukokkare, puhki mennyt tärykalvo, otoskleroosi tai muut vauriot tai epämuodostumat tässä osassa korvaa.

Tietyt sairaudet ja infektiot voivat myös vaikuttaa ulko- ja välikorvaan ja aiheuttaa kuulon heikkenemistä. Johtumishäiriö voidaan usein hoitaa lääketieteellisesti tai kirurgisesti hyvällä tuloksella. Sensorineuraalisen kuulon heikkenemisen yleisimmät syyt ovat ikä ja melu. Iän myötä sisäkorvan aistinsolut kuluvat. Melun ja iän aiheuttama kuulon heikkeneminen vaikuttaa erityisesti kykyymme kuulla korkeita ääniä. Muita sensorineuraalisen kuulon heikkenemisen syitä voivat olla tietyt sairaudet ja lääkkeet. Perinnöllisyys on toinen sisäkorvaperäisen kuulon heikkenemisen syy.

Kuulon heikkeneminen kehittyy usein vähitellen, eikä aina itse huomaa kuulon huonontuneen. Tyypillisiä merkkejä kuulon heikkenemisestä ovat, että kokee ympärillään olevien ihmisten mumisevan ja puhuvan epäselvästi tai että omaiset huomauttavat television ja radion olevan liian kovalla. Usein tuntuu, että joutuu kyselemään, kun kuulee jonkun ”sanovan jotain muttei mitä sanotaan”. Kuulon heikkeneminen on kuormittavaa. Monet kokevat lisääntynyttä väsymystä sekä niska- ja hartiajännityksiä.

On tunnettua, että kuulokojeen käytön aloittaminen varhaisessa vaiheessa on arvokasta. Mitä aikaisemmin kuulokojeen käyttö aloitetaan, sitä helpompi aivojen on tottua uuteen äänimaailmaan, mutta myös sitä paremmin puheen ymmärtäminen säilyy mahdollisimman hyvänä. Monet odottavat aivan liian pitkään – joskus jopa 10 vuotta – ennen kuin hankkivat kuulon apuvälineitä.

Kuulon heikkenemisen seuraukset

Kuulo liittyy läheisesti muihin terveytemme osa-alueisiin. Kuulon heikkenemisellä on yhteyksiä muistisairauksiin, kognitiivisiin toimintoihin, tasapaino-ongelmiin, korkeaan verenpaineeseen, masennukseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja jopa eliniän pituuteen. Hoitamaton kuulon heikkeneminen voi ajan mittaan johtaa siihen, että alkaa vältellä sosiaalista kanssakäymistä ja aktiviteetteja, joissa tietää kuulon aiheuttavan hankaluuksia. Kokemus siitä, että kuulo pettää, voi aiheuttaa vihaa ja turhautumista paitsi itselle myös omaisille. Omaiset huomaavat kuulon heikkenemisen usein ensimmäisenä, ja ei ole harvinaista, että juuri omaisten kehotuksesta ihminen tarttuu kuuloon liittyviin asioihin ja varaa ajan kuulotestiin. Parempi kuulo lisää mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin aktiviteetteihin, vähentää stressiä ja huolta ja vaikuttaa yleisesti myönteisesti terveyteen. Parempi kuulo johtaa yksinkertaisesti parempaan elämänlaatuun.

Mitä voin tehdä?

Jos epäilet, että sinulla on kuulon heikkenemistä, sinun kannattaa varata aika audionomille kuulotestiin, joka antaa kuvan kuulostasi ja osoittaa, millä taajuuksilla kuulon heikkenemistä on. Seuraava askel voi olla kuulokojeen kokeileminen. Kuulokojeita on monia eri malleja ja vaihtoehtoja, ja jokainen voi löytää jotakin itselleen sopivaa.