Kun altistamme itsemme koville äänitasoille, kuulovaurio on pysyvä ja peruuttamaton, mutta maksamme siitä hinnan vasta paljon myöhemmin elämässä. Haitalliset äänitasot ilmaistaan meluannoksena, eli aikana, jonka voimme oleskella tietyllä äänitasolla ennen kuin se käy kuulolle haitalliseksi. Jos oleskelemme äänympäristössä, jossa mitataan 85 dB(A), päivittäinen annoksemme siinä äänitasossa on kahdeksan tuntia. Jos nostamme äänitasoa vain 3 dB, altistusaika puolittuu. Äänympäristössä, jossa taso on 88 dB(A), voimme siis oleskella alle neljä tuntia. Jos nostamme ääntä jälleen 3 dB (91 dB:iin), aika puolittuu uudelleen ja voimme olla tällaisessa äänessä vain kaksi tuntia jne. Suurta muutosta äänitasossa ei siis tarvita, jotta äänestä tulee haitallista. Lyhyet ja äkilliset äänet voivat aiheuttaa välittömän pysyvän kuulovaurion, kun taas pidempikestoiset äänet hajottavat vähitellen simpukan karvasoluja. Alla olevasta taulukosta näet, miten altistusaika lyhenee nopeasti sitä mukaa kun äänitaso, jossa oleskelemme, nousee.
Jos näitä haitallisia ääniä ei voida välttää, ainoa ratkaisu on käyttää kuulonsuojaimia. Oikeiden kuulonsuojainten valinta ei aina ole helppoa, koska vaimennuksen, istuvuuden ja toimintojen täytyy kaikki olla kohdallaan. Me earstorella olemme huomanneet käyttäjien tekevän tiettyjä yleisiä virheitä valitessaan kuulonsuojaimia; tässä ovat 5 tavallisinta, joita haluamme auttaa asiakkaitamme välttämään. :)
1. Et pidä kuulonsuojaimia 100 % ajasta, jonka oleskelet kovassa melussa
Se, millaiset kuulonsuojaimesi ovat ja kuinka hyvin ne vaimentavat, ei merkitse mitään, jos et käytä kuulonsuojaimia KOKO sen ajan, jonka altistut haitallisille äänitasoille. Korvamme kestävät vain rajallisen annoksen kovaa melua, ja suurin virhe, jonka monet kuulonsuojainten käyttäjät tekevät, on se, että he ottavat ne pois lyhyiksi hetkiksi, esimerkiksi puhuakseen kollegan kanssa. Joskus pelkät yksittäiset sekunnit ilman kuulonsuojaimia riittävät aiheuttamaan pysyvän ja peruuttamattoman kuulovaurion. Tämä kohta on kaikkein tärkein ja edellytys alla oleville vinkeille. Varaudu siihen, että pidät kuulonsuojaimia korvissa useita tunteja, joten mukavuus pitäisi olla kaikkein tärkein kriteeri.
2. Valitset kuulonsuojaimet, jotka vaimentavat liikaa
Häh, mitä? Kyllä vain! Liian suuri vaimennus saa meidät tuntemaan itsemme suljetuiksi ja eristetyiksi. Kun vaimennus on liian suuri, riski kasvaa, että otamme kuulonsuojaimet pois kuullaksemme, mitä ympärillämme olevat ihmiset sanovat, jolloin kuulonsuojainten käyttö on hyödytöntä – nehän suojaavat vain silloin, kun ne ovat päässä! Palaamme siis siihen, että käyttöajan on oltava 100 %, ja riittää, että vaimennamme ääntä niin paljon, että korvaan saakka tuleva äänitaso laskee vaarattomalle tasolle. Optimaalisena pidetään sitä, että kuulonsuojaimet vaimentavat niin, että niiden sisäpuolella äänitaso on 75–80 dB.
Kahdet kuulonsuojaimet päällekkäin (esimerkiksi kupusuojaimet ja korvatulpat) ovat siksi useimmiten turhat. Et saa kaksinkertaista vaimennusta, koska ääni alkaa sen sijaan kulkeutua kallon luuston värähtelyjen kautta.
3. Et tiedä, mikä on tilan äänitaso, jossa oleskelet
Jotta voisit valita kuulonsuojaimet, joiden vaimennus on optimaalinen, lähtökohtana on, että äänitaso kuulonsuojainten alla on 75–80 dB. Tämä tarkoittaa, että jos oleskelet äänympäristössä, jossa mitataan 90 dB(A), riittää, että kuulonsuojaimesi vaimentavat 10–15 dB. Siksi on tärkeää todella mitata äänitaso ympäristössä, jossa aiot suojata kuuloasi, jotta löydät tilanteeseen sopivan vaimennuksen. Kuulonsuojainten ostaminen tietämättä tilan äänitasoa on kuin ostaisi silmälasit tietämättä, millainen taittovirhe on. Työnantajasi on lain mukaan velvollinen tekemään melumittauksen, jos työpaikallasi on riski kuuloa vahingoittaville melutasoille. Yksityiskäyttöön suositellaan yksinkertaisen äänitasomittarin ostamista tai vähintäänkin desibelimittarisovelluksen lataamista puhelimeen. Valitettavasti puhelimen suorittamat äänitasomittaukset eivät aina ole kovin luotettavia, joten valitse tämä vaihtoehto vasta viimeisenä keinona.
4. Luotat siihen, että tunnet, milloin ääni on haitallista
Ihmiskorva on yllättävän huono havaitsemaan, että ääni on liian kovaa, emmekä missään tapauksessa pysty aistimaan, onko äänitaso meille haitallinen. Toisin kuin muissa traumoissa, simpukan (cochlean) kudosvaurio ei satu, mutta se ei tarkoita, etteikö vaurio olisi syntynyt. Kuulovammaisten määrän arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti, koska altistamme itsemme yhä useammin haitallisille äänitasoille yhteiskunnassa huomaamatta, että ne ovat vahingollisia.
Kuvittele, että ajat vanhalla ja huonosti äänieristetyllä autolla ja kuuntelet radiota. Säädät äänenvoimakkuuden sellaiseksi, että kuulet, mitä juontaja sanoo. Kun seuraavana päivänä istuudut autoon ja käynnistät moottorin, säpsähdät, koska äänenvoimakkuus on hirvittävän kova! Tämähän on useimmille tuttua. Totumme nopeasti tiettyyn äänitasoon ja säädämme äänenvoimakkuuden taustamelun mukaan – tyypillinen virhe, jonka seurauksena olet todennäköisesti altistanut itsesi aivan liialliselle melulle. Emme yksinkertaisesti voi astua tilaan ja pelkän kuulon perusteella arvioida, onko ääni haitallista vai ei. Jos olemme äänympäristössä, joka ei alun perin ole haitallinen, mutta jossa äänitaso nousee vähitellen haitalliselle tasolle, emme huomaa sitäkään. Tiesitkö esimerkiksi, että työpaikkojen melutaso on usein korkeampi iltapäivällä kuin aamulla? Älä siis unohda äänitasomittaria ja käytä kuulonsuojaimia, jos olet vähänkään epävarma.
5. Sinulla ei ole erilaisia kuulonsuojaimia eri tilanteisiin
Kun opit tunnistamaan äänitasot, joissa sinun on käytettävä kuulonsuojaimia, huomaat nopeasti, että äänitaso voi vaihdella huomattavasti äänilähteestä, tilasta ja toiminnasta riippuen. Jotta sinulla olisi aina käytettävissä kuulonsuojaimet, jotka vaimentavat tai ovat muuten optimaalisesti kyseiseen tilanteeseen sopivat, on tärkeää omistaa useita erilaisia kuulonsuojaimia, jotka sopivat eri tilanteisiin. Kuten aiemmin mainittiin, äänitason kuulonsuojainten sisäpuolella tulisi olla 75–80 dB. Pidä siis useita erilaisia kuulonsuojaimia, joissa on erilainen istuvuus ja vaimennus, jotta ne sopivat kaikkiin elämän tilanteisiin.
Anna Gluchowski
Laillistettu audionomi earstorella
Ota meihin yhteyttä, niin autamme sinua valitsemaan oikeat kuulonsuojaimet sinulle tai työpaikallesi! Chatissamme on laillistettuja audionomeja, ja kaikki valikoimamme kuulonsuojaimet ovat standardoituja, sertifioituja ja koeteltuja
