Kuulo on tärkeä aisti. Se auttaa meitä kommunikoimaan ympäristömme kanssa ja hahmottamaan ympärillämme olevia ääniä. Kuulonalenema estää tiettyjä ääniä välittymästä aivoihin, mikä johtaa siihen, että puheen ja ympäröivän äänimaailman tulkitseminen vaikeutuu. Kuulonaleneman syyt voivat vaihdella, samoin sen aste. Usein yhdistämme kuulonaleneman ikääntymiseen, mutta monilla nuoremmillakin on ongelmia kuulonsa kanssa. Itse asiassa noin puolet kaikista kuulonalenemasta kärsivistä on alle 65-vuotiaita.
On olemassa 2 eri päätyyppiä kuulonalenemaa: konduktiivinen kuulonalenema (johtumisvika) ja sensorineuraalinen kuulonalenema (sisäkorvaperäinen kuulonalenema). Konduktiivinen kuulonalenema tarkoittaa, että jokin ulkokorvassa tai välikorvassa estää ääntä etenemästä sisäkorvaan. Esimerkkejä johtumisvioista voivat olla korvavahatulppa, perforoitunut tärykalvo, otoskleroosi tai muut vauriot tai epämuodostumat siinä osassa korvaa.
Tietyt sairaudet ja infektiot voivat myös vaikuttaa ulko- ja välikorvaan ja aiheuttaa kuulonalenemaa. Johtumisviat voidaan usein hoitaa lääkkeellisesti tai kirurgisesti hyvällä tuloksella. Yleisimpiä syitä sensorineuraaliseen kuulonalenemaan ovat ikä ja melu. Iän myötä sisäkorvan kuulosolut kuluvat. Melun ja ikääntymisen aiheuttama kuulonalenema vaikuttaa erityisesti siihen, miten pystymme vastaanottamaan korkeita ääniä. Muita sensorineuraalisen kuulonaleneman syitä voivat olla tietyt sairaudet ja lääkkeet. Perinnölliset tekijät ovat toinen sisäkorvan kuulonaleneman syy.
Kuulonalenema kehittyy usein huomaamattomasti, eikä ole lainkaan varmaa, että huomaamme itse kuulon heikentyneen. Tavallisia merkkejä kuulonalenemasta ovat se, että kokee ihmisten mumisevan ja puhuvan epäselvästi tai että omaiset huomauttavat television ja radion äänen olevan liian kovalla. Usein joutuu kysymään uudestaan, kun kuulee jonkun ”sanovan jotakin muttei mitä sanotaan”. Kuulonalenema on kuormittavaa. Monet kokevat lisääntynyttä väsymystä sekä vaivoja niska- ja hartiajännityksestä.
On todettu, että kuulokojeen käytön aloittaminen varhaisessa vaiheessa on arvokasta. Näin siksi, että mitä aiemmin kuulokojetta alkaa käyttää, sitä helpommin aivot tottuvat uuteen äänikuvaan, ja myös puheen ymmärtäminen voidaan säilyttää mahdollisimman hyvänä. Monet odottavat aivan liian kauan – joskus jopa 10 vuotta – ennen kuin hankkivat kuuloapuvälineitä.
Kuulonaleneman seuraukset
Kuulo on tiiviisti yhteydessä muihin terveyden osa-alueisiin. Kuulonalenemalla on yhteyksiä muistisairauksiin, kognitiivisiin toimintoihin, tasapaino-ongelmiin, korkeaan verenpaineeseen, masennukseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä jopa elinikään. Hoitamaton kuulonalenema voi pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että välttelee sosiaalista kanssakäymistä ja tilanteita, joissa tietää kuulon aiheuttavan hankaluuksia. Kuulon pettämisen kokemus voi synnyttää vihaa ja turhautumista paitsi itsessä myös omaisissa. Omaiset huomaavat usein kuulonaleneman ensimmäisinä, ja on tavallista, että kuuloasiaan tarttuminen ja kuulotestin varaaminen tapahtuu omaisen kehotuksesta. Parempi kuuleminen lisää mahdollisuuksia osallistua sosiaaliseen toimintaan, vähentää stressiä ja huolta ja parantaa terveyttä yleisesti. Parempi kuulo johtaa yksinkertaisesti parempaan elämänlaatuun.
Mitä voin tehdä?
Jos epäilet, että sinulla on kuulonalenema, sinun kannattaa varata aika audionomille kuulotestiä varten. Testi antaa kokonaiskuvan kuulostasi ja osoittaa, millä taajuuksilla kuulonalenema esiintyy. Seuraava askel voi olla kuulokojeen kokeileminen. Vaihtoehtoja ja malleja on useita, ja jokainen voi löytää itselleen sopivan ratkaisun.
Kuulotesti verkossa
Tee mielellään maksuton kuulotestimme, joka on tieteellisesti kehitetty ja perustuu kysymyksiin siitä, miten koet erilaiset tilanteet. Testin jälkeen saat vastauksen laillistetulta audionomilta sähköpostiisi 2–3 päivän kuluessa.